Jokaisella blogilla on se ensimmäinen postaus. Olkoon tämä nyt siis Superlativin sellainen.
Kahden viestinnän opiskelija-tytön päähänpistosta syntyneen blogin on tarkoitus olla musiikista ja popkulttuurista kertovaa, toivottavasti suhteellisen laadukasta kirjoittelua sisältävä ja
enemmän tai vähemmän säännöllisesti ilmestyv julkaisu. Emmyleen salainen ammattihaave on musiikkitoimittaja, minkä vuoksi Rumban, Sonicin ja Q:n kaltaiset lehdet kuuluvat vakiolukemistoon. Vuosien aikana suurimman arvostuksen Emmin silmissä ovat keränneet nimet kuten Otto Talvio, Niklas Elmér, Jan Gradvall sekä Samuli Knuuti. Hyvä musiikkijournalismi vakuuttaa - huono aiheuttaa ainoastaan mieleen piirtyviä kysymysmerkkejä ja sääliä kirjoittajaa kohtaan.
Musiikin suhteen Emmi on lähestulkoon kaikkiruokainen, mutta kuulokkeista kaikuu todennäköisimmin indie, ruotsalainen rock tai akustista lähentelevä singer-songwriter materiaali.
Lizellen tanssimaan saavat italialainen musiikki, parhaat pophitit, r'n'b ja ikikuumat klassikot. Musiikkimarkkinoiden angloamerikkalainen hegemonia ärsyttää varsinkin silloin, kun se ei saa laulamaan mukana tai ihailemaan hohdokkaita musavideoita. Koska vieraat kielet ja kulttuurit kiinnostavat, ei tule niitä puuttumaan myöskään blogimerkinnöistä.
Jos haluat lukea objektiivisia, subjektiivisia tai ylipäänsä jonkinlaisia mielipiteitä musiikkikulttuurista, watch this space. Emme väitä astuvamme Otto Talvion tai Samuli Knuutin saappaisiin, mutta olemme kaksi tyttöä jotka pitävät musiikista ja tykkäävät kirjoittaa ainakin yhtä paljon kuin edellä mainitut herrat.
Over and out.
/Emmi & Liisa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti